Maatalousyhteiskunnassa tunkio levitettiin lannoitteeksi, rikkoutuneita rekiä korjattiin ja emännät kutoivat räsymattoja. Kierrättäminen oli osa arkea ja taloudenpito arkista järjen käyttöä. Kestäviä ja pitkäaikaisia tuotteita arvostettiin. Miksi vietämme kiertotalousviikkoa, vaikka elämme kehittyneemmissä oloissa? Syyt löytyvät pari viimeisimmän vuosisadan tapahtumista.
 |
Matonkuteita (Museovirasto) |
Teollistuminen käynnisti taloudelliseen kasvun. Kun huolena oli kasvun jatkuminen, ruvettiin markkinoimaan merkkituotteita ja lopulta kertakäyttötavaroita. Jos tuote ei enää vastannut muodin vaatimuksia, vanha hylättiin ja hankittiin uusi. Mainonta loi tarpeita hyödykkeille, joita ei aikaisemmin tunnettu. Vannottiin taloudellisen kasvun ja uusien tuotteiden nimeen.
1960 –1970-luvulla alkoivat hälytyskellot soida. Arveltiin, että raaka-aineet loppuvat eivätkä hyödykkeet voi taata maapallon kasvavalle väestölle riittävää hyvinvointia. Saastumista pidettiin todennäköisenä. 2020-luvulla olemme huolestuneita samoista asioista, eniten kuitenkin ilmaston muuttumisesta. Huolet ovat saaneet pohtimaan kasvun hillitsemistä, raaka-aineiden korvaamista toisilla, jätteiden lajittelemista, käyttökelpoisten tavaroiden kierrättämistä ja tuotteiden elinkaaren pidentämistä. Pitkäaikainen kestävyys on alkanut taas tuntua arvokkaalta.
Kierrättäminen on tärkeää olipa kyse romusta, vaatteista tai elintarvikkeista. Ihmisten kohtalo on sidoksissa maapallon antamiin mahdollisuuksiin. Siksi kiertotalouden ympärille tarvitaan hyviä ideoita. Ideoinnin voi aloittaa pohtimalla omia hankintojaan. Oma kotitalous on hyvä kokeilukenttä. Pienistä ajatuksista kasvaa suuria tekoja. Lähdetään liikkeelle!
+ Hyvä idea on kierrätettäväksi sopiva aineeton tuote.
Kiertäessään ajatukset muuttuvat paremmiksi.
+ Et voi tehdä kaikkea. Yhdessä muiden kanssa saat aikaan enemmän.
+ Voiko kierrättämällä säästää? Ehkä, jos keskittyy palveluihin ja tuotteisiin,
1960 –1970-luvulla alkoivat hälytyskellot soida. Arveltiin, että raaka-aineet loppuvat eivätkä hyödykkeet voi taata maapallon kasvavalle väestölle riittävää hyvinvointia. Saastumista pidettiin todennäköisenä. 2020-luvulla olemme huolestuneita samoista asioista, eniten kuitenkin ilmaston muuttumisesta. Huolet ovat saaneet pohtimaan kasvun hillitsemistä, raaka-aineiden korvaamista toisilla, jätteiden lajittelemista, käyttökelpoisten tavaroiden kierrättämistä ja tuotteiden elinkaaren pidentämistä. Pitkäaikainen kestävyys on alkanut taas tuntua arvokkaalta.
Kierrättäminen on tärkeää olipa kyse romusta, vaatteista tai elintarvikkeista. Ihmisten kohtalo on sidoksissa maapallon antamiin mahdollisuuksiin. Siksi kiertotalouden ympärille tarvitaan hyviä ideoita. Ideoinnin voi aloittaa pohtimalla omia hankintojaan. Oma kotitalous on hyvä kokeilukenttä. Pienistä ajatuksista kasvaa suuria tekoja. Lähdetään liikkeelle!
Mietteitä kiertotaloudesta
Kiertäessään ajatukset muuttuvat paremmiksi.
+ Et voi tehdä kaikkea. Yhdessä muiden kanssa saat aikaan enemmän.
+ Voiko kierrättämällä säästää? Ehkä, jos keskittyy palveluihin ja tuotteisiin,
joilla on pitkä elinkaari.
+ Kyllä kustannukset aina paikkansa löytävät. Kierrätysmarkkinoillakin on hintansa.
+ Vaikka maapalloa ei voi kiertotaloudella pelastaa, teot luovat toivoa.
Pauli Arola
+ Kyllä kustannukset aina paikkansa löytävät. Kierrätysmarkkinoillakin on hintansa.
+ Vaikka maapalloa ei voi kiertotaloudella pelastaa, teot luovat toivoa.
Pauli Arola
Samuli Parosen seura osallistuu Riihimäen kaupungin kiertotalousviikkoon 13.-19.4.2026. Viikon jokaisena aamuna seura julkaisee blogissaan yhden kirjoittajan tekstin aiheesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti