Mies oli saanut maapalan korvauksena Ensossa olleen oman kodin menetyksestä. Hänellä oli kova halu rakentaa perheelleen oma koti.
Mies halusi omakotitalon ja mallina oli rintamamiestalo. Rakennusaika oli hankalaa. Kaikista tarvikkeista oli pulaa. Rautanaulat suoristettiin, sahanpurua ja sanomalehtiä käytettiin eristeenä. Kekseliäisyyttä tarvittiin, kunnes viimein voitiin muuttaa uuteen omaan kotiin.
Sotien jälkeenkin pula-aikoina kaikkea hyödynnettiin. Perheet saivat pitää kotieläimiä jopa kaupunkialueella. Ruuantähteet syötettiin possuille. Vaatteet käytettiin loppuun. Kotona ommeltiin ja valmistettiin vaatteet.
Olot helpottuivat pikkuhiljaa. Suomi maksoi velkansa ja hoiti sotakorvaukset. Siirtolaiset asutettiin. Ajat helpottuivat.
Yrittäminen kannatti. Oltiin opittu puhaltamaan yhteen hiileen. Tehtaita rakennettiin ja asukkaiden elintaso parani. Suomessa suuri osa asukkaista muutti kaupunkeihin ja maatalouden merkitys työpaikkoina väheni.
Jätteiden käsittely oli osittain retuperällä. Kaatopaikat jouduttiin sulkemaan puomeilla ja niiden käyttöä alettiin valvoa. Pian oli pakko oppia käsittelemään jätteitä ja vesistöjen tilaa jo pelkästään ympäristön takia. Ympäristö kiittää tehdyistä parannuksista. Voimme jättää nuorille paremman mallin. Nuorisossa on tulevaisuus ja usko parempaan.
Paljon tehtävää on vielä jäljellä. Uutta opitaan, mutta emme voi unohtaa kiertotalouttakaan. Vanhat tavarat liikkuvat nykyisin ja niille osataan antaa arvoa ja niitä osataan hyötykäyttää.
Marita Engberg
Samuli Parosen seura osallistuu Riihimäen kaupungin kiertotalousviikkoon 13.-19.4.2026. Viikon jokaisena aamuna seura julkaisee blogissaan yhden kirjoittajan tekstin aiheesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti