Onko sinulla tapana viedä kierrätykseen itsellesi tarpeetonta tavaraa tai kiertää etsimässä tarpeellista käytettyjen joukosta?
Ilmeisesti se on muotia, koska jo 80% alle kolmekymmentävuotiaista osti käytettyjä vaatteita Suomessa. Vaatteet olivatkin suosituin kohde, mutta myös koneita, urheiluvälineitä ja kodin tavaraa menee kaupaksi.
Tai mitä on sanottava siitä, että pääkaupunkiseudun suurimpaan kierrätyskeskukseen Espoon Nihtisiltaan tuodaan joka viikko 80 tonnia eli neljä rekallista tavaraa. Tavara huolletaan ja pannaan myyntiin. Vaatteissa kysytyimmät materiaalit ovat silkki, villa ja nahka. Myös verkkokaupassa markkinat ovat aktiiviset käytetyn tavaran suhteen.
 |
| Riihimäen Kellari 16.4. (Kuva: PV) |
Hesarin 13.3. ilmestyneessä jutussa sanotaan, että Suomi ja Puola ovat kierrätyksen kärjessä, vähiten kierrätetään Aasian maissa.
Aamuposti puolestaan vertaili jutussaan 14.3. lähiseutujen vaatekierrätystä UFF:n tilastojen valossa. Kärjessä olivat Riihimäki ja Loppi. Riihimäellä kiersi 2,9 kg vaatetta asukasta kohti ja Lopella 2,8 kg. Jonkin verran asiaan vaikutti myös keräyslaatikoiden määrä, Riksusta löytyi 8 laatikkoa.
Hämeen kaksi muuta kaupunkia olivat vielä aktiivisempia, nimittäin Forssassa vietiin UFF:n laatikoihin 4,2 kg asukasta kohti ja Hämeenlinnassa 3,2 kg.
Koko Suomen keskiarvo UFF:ssa oli 2, 2 kg.
Lisäksi ainakin Riihimäen seurakunnassa toimii vaatteiden kierrätys, kierrätyspiste on Hämeenkadulla, ja kaupungin monilla kirpputoreilla saavat vaatteet ja muu tarpeellinen uuden käytön päivittäin.
Kaupungin oma kierrätyskeskus palvelee monipuolisesti, sieltä saa huonekaluille hankittua myös kotiinkuljetuksen.
Pirkko Arola
Samuli Parosen seura osallistuu Riihimäen kaupungin kiertotalousviikkoon 13.-19.4.2026. Viikon jokaisena aamuna seura julkaisee blogissaan yhden kirjoittajan tekstin aiheesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti