Kevään tietokirjatarjotin

Launeen koulun pysäkillä  koululaiset tungeksivat kirjastoautoon.
Lukuinto johtaa tietoon ja ymmärtämiseen. Ymmärtäminen on viisauden portti. 
Valokuva Tiina Rekola 2005. Lahden museot.

Ilman tietoa ei voi tehdä viisaita päätöksiä, toteaa toimituspäällikkö Roosa Pohjalainen Gummeruksen 2026 kevään kirjakatalogin esipuheessa. Tiedon on oltava avointa ja vapaata. Siksi on tuotettava laadukasta tietokirjallisuutta lukijoiden käyttöön.

Silmäilin kevään 2026 kirjakatalogeja selvittääkseni, millä tavalla ne esittelivät  tietokirjauutuuksia. Selasin Atenan, Gummeruksen, Into-kustannuksen, Kariston, Liken, Nemon, Otavan, Schildts & Söderströmsin, Siltalan, Tammen ja WSOY:n luetteloista elämäkertoja ja muistelmia, historiaa ja yhteiskuntaa, tositapauksia, hyvinvointia ja elämäntaitoa käsitteleviä teoksia. Kirjoja kertyi lähes 130.

ISBN-tunnuksesta päätellen painetun kirjan rinnalle on tulossa sekä E-kirjoja että  äänikirjoja, mutta luettelot eivät kerro, miten tuotteita aiotaan markkinoida. Niitä on Into-kustannuksen, Siltalan, Schildts & Söderströmsin, Tammen ja WSOY:n valikoimassa. Into-kustannuksella ja Tammella on muutama englanninkielinen teos. Kansainvälistyvät markkinat kiinnostavat ja E-kirjoille avautuu uusia mahdollisuuksia. Myös kirjailijakunta näyttää muuttuvan. Tekijöinä on enemmän naisia kuin menneinä vuosikymmeninä. Naisista kirjoitetaan myös enemmän.

Osa kustantamoista esittelee muistelmia ja elämäkertoja kuin dekkareita: kirjan sanotaan paljastavan salaisuuksia ja kertovan järkyttävistä ihmiskohtaloista. Menneiden aikojen vaikuttajasta kuten Tekla Hultinista on vaikea löytää suuria salaisuuksia. Riikka Purran elämäkerran perusteena on hänen asemansa vaikuttajana. Näyttelijä Heikki Kinnunen tai kanadalainen traumoista kirjoittanut lääkäri Gabor Maté tyydyttävät lukijoiden uteliaisuutta. Luetteloita selatessaan huomaa, että tietokirjoja voidaan markkinoida kuin viihdettä. Ovatko itse tietokirjatkin muuttuneet? Kirjan myyntimenestyksen ulkomailla uskotaan  parantavan sen kotimaista menekkiä. Kustantaja luo siis ennakkomielikuvia tuotteestaan.

Suomen sotavuodet ja toinen maailmansota ovat tavanomaisia kiinnostuksen kohteita. Putinin Venäjä ja Trumpin Yhdysvallat saavat huomiota ajankohtaisuudellaan. Turvallisuus mietityttää, mutta laajempaa kansainvälisen järjestelmän hajoamisen pohdintaa voisi olla enemmän. Suuri osa kirjakatalogien uutuuksista on vuoden tai parin takaisia. Maailma muuttuu nopeasti ja tietokirjatuotannon on vaikea pysyä perässä. Hyvinvointi- ja elämäntaito sisältävät psyykkisten ongelmien, vaihdevuosien ja työyhteisöongelmien pohtimista. Eikö muuta ajankohtaista voisi löytyä?

Kevään 2026 kirjakatalogien mainoslauseet peittävät sen, että luonnon köyhtymisestä, ilmaston muuttumisesta, tekoälystä tai vihreästä siirtymästä kirjoitetaan vähänlaisesti. Miljoonista ja rikastumisesta kirjoitetaan, mutta ei varsinaisesta taloudesta. Osa kustantamoista esittelee teoksiaan sensaatioina tai resepteinä elämän laadun parantamiseksi. Ajatusten heppoisuutta on vaikea korvata viihteellisyydellä. Varjoon saattavat jäädä hyvin laaditut tietokirjat kuten Liisa Keltikangas-Järvisen teos Itsekkyyden aika. Olen samaa mieltä Roosa Pohjalaisen kanssa hyvän tietokirjallisuuden tarpeellisuudesta. Sellaista tarvitsee tavallinen lukija ja sen synnyttämiseksi on tehtävä työtä.

Pauli Arola