Mikä aforismeissa viehättää?

Olen kirjoittanut pari vuotta aktiivisesti aforismeja. Aloittamisesta on kulunut niin vähän aikaa, että voi hyvin perustein ihmetellä, mikä niissä viehättää.

Harrastin nasevaa sanailua, mutta en ymmärtänyt pitää sitä kirjallisuutena. Muuan työtoverini sanoi tokaisujani arolismeiksi. Kun Samuli Parosen seuran entinen puheenjohtaja Matti Kettunen sairastui, joku ehdotti, että Matille koottaisiin tervehdys, johon kukin osallistuisi mieleisellään tavalla. Matti oli puhunut lämpimästi aforismeista ja kaavaillut Riihimäkeä jopa aforismikaupungiksi. Päätin koota Matille sikermän ajatelmia. Aforismien kirjoittaminen alkoi pyöriä mielessäni tervehdyksen kokoamisen jälkeen. Voisihan niiden kirjoittamista yrittää, tuumin. Rohkaisua sain vaimoltani Pirkolta.

Ikävuodet antoivat lopullisen sysäyksen. Olin tullut elämänvaiheeseen, jossa tunsin
tarvetta selvitellä suhdettani sekä vanhenemiseen että maailmanmenoon. Maailma muuttui niin nopeasti, että muutoksia ei voinut jättää kommentoimatta. Sitä olen tehnyt kirjoittamalla ajatelmia. Pohdin, mutta en halua julistaa enkä  tarjota valmiita vastauksia. Minulle aforismit ovat keino kyseenalaistaa vakiintuneita käsityksiä, kiinnittää huomiota epäkohtiin ja arvioida tulevaisuutta. Ajatelmat ovat keskustelupuheenvuoroja.

Aforismeissa viehättää niiden iskevyys. Niiden avulla voi iskeä naulan kantaan ja herättää lukijat ajattelemaan omilla aivoillaan. Tietotekstit syntyvät hitaammin. Aforismien kirjoittaminen on jännittävä uusi haaste. Esikoiskokoelmani Januksen kahdet kasvot ilmestyi vuonna 2025. Kuluvana keväänä ilmestyy uusi kokoelma, Suuri Rantatie.  Kirjoittamista on vaikea lopettaa, kun on sen makuun päässyt.

 Kirjan julkaisija: Samuli Parosen seura 2025.

Graafinen suunnittelu ja taitto Anne Ikonen.

Ihmisarvo

     + Jos ihmisarvoon voisi sijoittaa, sitä voisi myydä tarvitseville.

     + Onko voima ihmisen arvon mitta?
         Ei kai ihmisiä voi härkään verrata.

     + Tavallisten ihmisten kanssa on tultava toimeen, kun täydellisiä ei ole saatavilla.

     + Hyväksyminen ei ulotu kaikkiin, mahtaako olla edes kaikille tarkoitettukaan?

     + Ajatteleminen on tie lähimmäisten hyväksymiseen ja avain ihmisarvon ymmärtämiseen.

Pauli Arola