torstai 12. marraskuuta 2026

Maailma tarvitsee satiirikkonsa

Satiirilla on tehty naurettaviksi kuninkaita, keisareita ja tavallisia arkipäivän ihmisiä. Ei ole ammattiryhmää, jota ei olisi saatu naurunalaiseksi. Pelkkä pilkantekoväline satiiri ei ole ollut koskaan. Maalitauluna on ollut itsekkyys, laiskuus, yleinen typeryys ja osaamattomuus, olipa kohteena hallitsija, poliitikko, kauppias tai virkamies.

Satiirin näyttämöjä on ollut lukuisia, huvittavista pilkkalauluista teatteriin,  romaaneihin ja elokuviin. Jokaisella vuosisadalla on ollut omat pilkkakirveensä antiikin Horatiuksesta  valistusajan Voltaireen ja 1800-luvun Gogoliin. Kuvataiteessa satiirin suosikiksi tulivat  karrikatyyri ja elokuva. Maailma on kuitenkin muuttunut. Satiiri on tunkeutunut myös sosiaaliseen mediaan ja sen suosikiksi ovat tulleet meemit. Nopeasti muuttuva maailma suosii nopeita keinoja.

Onko pilkkaaminen itsetarkoitus? Tuskinpa vain. Se on yhteiskunnallinen vaikuttamiskeino, jolla lukijat, katsojat tai kuulijat saadaan tietoisiksi maailman järjettömyydestä. Satiiri ei kerro, miten maailmaa parannetaan, mutta osoittaa, että maailmassamme on jotain vikaa.

Kulutusosuuskuntien Keskusliitto pilkkasi yhteiskunnallisissa
pilakuvissaan 1910-1920 -luvulla armottomasti keinottelijoita.
(Piirtäjä tuntematon. Työväenmuseo Werstas.)

Mikä nykyajassa ansaitsee satiirinsa? Suurvaltojen voimapolitiikka, demokratian
rapautuminen, vallan keskittyminen suuryrityksille, luonnonvarojen riistäminen ja rajaton ahneus ansaitsevat huomionsa. Miksi juuri nämä? Pieni ihminen on aina tarvinnut puolustajansa. Siksi maailma tarvitsee satiirikkonsa.


Purevia ajatuksia

Ahneus alkaa siinä missä köyhyys loppuu.
Honore de Balzac

Vihollisilleen tulisi antaa anteeksi, mutta ei kuitenkaan ennen kuin heidät on hirtetty.
Heinrich Heine

Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.
George Orwell

”Ajatukset ovat tullivapaita”? Mikäli eivät ylitä rajoja.
Stanislaw Jerzy Lec

Mieti ennen kuin ajattelet.
Stanislaw Jerzy Lec


Pauli Arola

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Viikon lukusuositus

Samuli Paronen - oman tiensä kulkija (osa 2)

  Paronen yllättää Suomen kirjallisuuden kaanonissa Samuli Paronen luokiteltiin työläiskirjailijaksi kuten Toivo  Pekkanen, Väinö Linna, Lau...

Kuukauden luetuimmat