Satiirilla on tehty naurettaviksi kuninkaita, keisareita ja tavallisia arkipäivän ihmisiä. Ei ole ammattiryhmää, jota ei olisi saatu naurunalaiseksi. Pelkkä pilkantekoväline satiiri ei ole ollut koskaan. Maalitauluna on ollut itsekkyys, laiskuus, yleinen typeryys ja osaamattomuus, olipa kohteena hallitsija, poliitikko, kauppias tai virkamies.
Satiirin näyttämöjä on ollut lukuisia, huvittavista pilkkalauluista teatteriin, romaaneihin ja elokuviin. Jokaisella vuosisadalla on ollut omat pilkkakirveensä antiikin Horatiuksesta valistusajan Voltaireen ja 1800-luvun Gogoliin. Kuvataiteessa satiirin suosikiksi tulivat karrikatyyri ja elokuva. Maailma on kuitenkin muuttunut. Satiiri on tunkeutunut myös sosiaaliseen mediaan ja sen suosikiksi ovat tulleet meemit. Nopeasti muuttuva maailma suosii nopeita keinoja.
Onko pilkkaaminen itsetarkoitus? Tuskinpa vain. Se on yhteiskunnallinen vaikuttamiskeino, jolla lukijat, katsojat tai kuulijat saadaan tietoisiksi maailman järjettömyydestä. Satiiri ei kerro, miten maailmaa parannetaan, mutta osoittaa, että maailmassamme on jotain vikaa.
 |
| Kulutusosuuskuntien Keskusliitto pilkkasi yhteiskunnallisissa pilakuvissaan 1910-1920 -luvulla armottomasti keinottelijoita. (Piirtäjä tuntematon. Työväenmuseo Werstas.) |
Mikä nykyajassa ansaitsee satiirinsa? Suurvaltojen voimapolitiikka, demokratian
rapautuminen, vallan keskittyminen suuryrityksille, luonnonvarojen riistäminen ja rajaton ahneus ansaitsevat huomionsa. Miksi juuri nämä? Pieni ihminen on aina tarvinnut puolustajansa. Siksi maailma tarvitsee satiirikkonsa.
Purevia ajatuksia
Ahneus alkaa siinä missä köyhyys loppuu.
Honore de Balzac
Vihollisilleen tulisi antaa anteeksi, mutta ei kuitenkaan ennen kuin heidät on hirtetty.
Heinrich Heine
Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.
George Orwell
”Ajatukset ovat tullivapaita”? Mikäli eivät ylitä rajoja.
Stanislaw Jerzy Lec
Mieti ennen kuin ajattelet.
Stanislaw Jerzy Lec
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti