Joku kysyi minulta, miten pysyn kirjoittamieni laulunsanoitusten kintereillä. Tietysti en pysykään, eikä tarvitsekaan. Nuo noin 700 sanoihini sävellettyä laulua saavat seikkailla vapaasti kuin linnut erilaisissa metsissä ja merillä. Niiden reiteistä tosin paljastuu jotain Teoston tilitysten luetteloista vuosittain. Mutta enhän ehdi tutkia niitä, kun kirjoitan uutta. Korkeintaan katson, mitkä laulut ovat olleet kärjessä esitysten suhteen. No, miksi otan tämän nyt puheeksi?
Arvelen, että kaikki eivät ole selvillä Kansalliskirjaston toiminnasta. Sinne pitää lähettää ns. vapaakappaleet kaikista Suomessa julkaistuista kirjoista tai äänitteistä. (Katso Vapaakappaletoimisto.)
Kansalliskirjaston verkkosivuilta voi kuka tahansa katsoa, mitä Suomessa on julkaistu. Julkaiseminen on julkista! Työsi eivät voi piileskellä.
Kävin tänään katsomassa omien teosteni tietoja. Miksi? Koska en välttämättä saa itse tietoa, jos joku julkaisee lauluni äänitteellä. Nuottien julkaisemisesta pitäisi pyytää lupa, jopa tarjota pientä korvausta, mutta ei sekään tule aina tekijän tietoon.
Kun googlasin nimelläni sain seuraavat tiedot: NUOTTI 506, ÄÄNITE 321, KIRJA 56, VIDEO 10, MUU 4. FENNICA 59. VIOLA 842.
Mikä on VIOLA? Se on musiikkikirjasto.
Onko siellä siis kaikki sanoittamani sävelletyt laulut? Ei tietenkään, vain nuottina tai äänitteenä julkaistut. Spotifyn ja YouTuben julkaisut puuttuvat.
Lisäksi sieltä luonnollisesti puuttuvat vain paperisina lentelevät laulut, esimerkiksi eri kuorolaisten kansioissa saattaa olla niitä milloin missäkin.
Laulut ovat liikkuvaisia. Olisi mukava tietää, laulaako joku juuri nyt jossain lauluani itseään säestäen.
Melkein veikkaan, että joku kuuntelee nytkin räppäri Dilemman tekemää vaikuttavaa YouTube-videota netissä. Jukka Salmisen ja minun vanha laulu Tuulien teitä toimii sen kehyksenä ja Kaisaniemen musiikkiluokkien kuoro laulaa mukana. Sille on riittänyt kuulijoita ja katsojia, koskapa Dilemma on saavuttanut kultalevyn lukemat. Onnea edelleen hänelle!
Pirkko Arola
KUVA (PV 2013): Kansalliskirjaston julkisivun kohokuvat Carl Magnus Mellgrenin (1806-1886) veistäminä. Hahmot esittävät yliopiston neljää silloista tiedekuntaa: filosofia, lääketiede, teologia ja oikeustiede. Kuvaa klikkaamalla ne näkee suurempina.
